Olympe de Gouges

Olympe de Gouges oli ihmisoikeusaktivisti, yhteiskunnallinen uudistaja ja kirjailija. Hänet teloitettiin Ranskan vallankumouksen aikana.

Olympe de Gouges (7.5.1748 – 3.11.1793) vietti nuoruutensa Etelä-Ranskan maaseudulla. Hänellä ei ollut mahdollisuutta opiskella, vaan hänet pakotettiin nuorena avioliittoon paljon vanhemman miehen kanssa.

Pian mies kuitenkin kuoli, ja Olympe de Gouges muutti Pariisiin 1780-luvulla. Pariisissa hän sai tilaisuuden opiskella sekä tutustua poliitikkoihin, valistusajan kirjailijoihin ja filosofeihin. 

Aktivismi 

De Gouges alkoi ottaa aktiivisesti osaa politiikkaan ja pohti laajasti erilaisia yhteiskunnallisia kysymyksiä. Hän kirjoitti näytelmiä, mielipidekirjoituksia ja pamfletteja, jotka käsittelivät näitä teemoja.

Erityisesti hän puolusti naisten asemaa sekä vaati orjuuden lakkauttamista. Myös sosiaaliturva ja työttömyys olivat häntä kiinnostavia aiheita.

Kenties omien kokemustensa vuoksi hän suhtautui hyvin kriittisesti avioliittoon ja näki sen naisia rajoittavana. Tässä hän oli oikeassa, sillä tuolloin mies oli lain mukaan vaimonsa holhooja.

De Gougesin ajatukset orjuuden lakkauttamisesta ja naisten tasa-arvosta saivat monet miehet raivostumaan ja hyökkäämään häntä vastaan.

Yksi erityisen vihamielisistä vastustajista oli muuan Abraham-Joseph Bénard. Hän kirjoitti uhkailevaan sävyyn: "Rouva de Gouges on yksi niistä naisista, joille tekee mieli antaa lahjaksi partakoneen teriä, jotka teeskentelynsä vuoksi menettävät sukupuolensa viehättävät ominaisuudet... Jokainen naiskirjailija on väärässä asemassa lahjakkuudestaan ​​riippumatta."

Ranskan vallankumous 

1789 alkoi Ranskan vallankumous, jonka tavoitteena oli luoda oikeudenmukaisempi hallintojärjestelmä. De Gouges oli aluksi vallankumouksen kannattaja, mutta pettyi huomatessaan että naiset aiottiin sulkea ulkopuolelle, eikä naisten kannalta maailma ollut muuttumassa yhtään miksikään.

Vuonna 1791 De Gouges julkaisi pamfletin Déclaration des droits de la femme et de la citoyenne (Naisten ja naiskansalaisten oikeuksien julistus). Tämä oli vastine kansalliskokouksen kaksi vuotta sitten hyväksymälle kansalaisoikeuksien julistukselle Déclaration des Droits de l’Homme et du Citoyen. Aikaisempi julistus nimittäin oli käsitellyt ainoastaan miesten oikeuksia. Pamfletissaan De Gouges esitti pöyristyttävän ajatuksen: naiset ovat tasavertaisia miesten kanssa.

Ajatus ei saanut kannatusta. Vallankumouksen keinoin luotu tasa-arvoinen yhteiskunta oli tarkoitettu ainoastaan miehille. Naisen paikaksi määrättiin koti ja tehtäväksi lasten synnyttäminen. Viestiä painottaakseen kansalliskokous lähetti giljotiiniin monia poliittisesti aktiivisia naisia. 

Vuonna 1793 De Gouges julkaisi pamfletin Les Trois urnes, ou le Salut de la Patrie, par un voyageur aérien. Siinä hän vaati, että Ranskan uudesta hallitusmuodosta olisi järjestettävä kansanäänestys, ja että vallankumouksen nimissä tehdyt salamurhat ja verenvuodatus oli lopetettava. 

Hänen tekstinsä ei miellyttänyt uusia vallanpitäjiä. De Gouges pidätettiin ja hänelle järjestettiin valeoikeudenkäynti. Hänen pyydettyään asianajajaa, tuomari kielsi sen ja ilmoitti de Gougesin olevan täysin kykenevä puolustamaan itseään. Ilmeisesti tuomari viittasi siihen, miten aktiivinen de Gouges oli ollut julkisessa keskustelussa.

Olympe de Gouges mestattiin giljotiinilla 3. marraskuuta 1793.

De Gougesin kohtaloa käytettiin pelotuskeinona, jotta muut poliittisesti aktiiviset naiset sulkisivat suunsa. 15. marraskuuta, eli pian teloituksen jälkeen, Pierre Gaspard Chaumette uhkaili naisia ​​muistuttaen heitä "röyhkeästä Olympe de Gougesista, joka oli ensimmäinen nainen, joka perusti naisten poliittisia kerhoja, joka hylkäsi kotinsa ja sekaantui tasavallan asioihin, ja jonka pää joutui lain kostoveitsen alle". 

Vallankumouksen levottomina aikoina uhkaus olisi ollut myös helppoa toteuttaa. Toki tuo aikakausi ei ollut ensimmäinen eikä viimeinen, kun nainen vaaransi henkensä sanoessaan mielipiteensä.