Wu Zetian

Wu Zetian oli Kiinan keisarinna 600-luvulla. Hän raivasi päättäväisesti tiensä valtaan ja teki mahdottomasta mahdollista: hänestä tuli sukupuolestaan huolimatta Kiinan virallinen hallitsija.

Wu Zetian (624 - 705) sai hyvän koulutuksen, mikä ei ollut useimmille tytöille sallittua tuohon aikaan. Kenties hänen vanhempansa halusivat valmistella häntä tulevaan asemaansa keisarin hovissa. Hän opiskeli mm. politiikkaa, historiaa, kirjallisuutta ja musiikkia. Erityisesti politiikan opiskelu osoittautui hänelle myöhemmin hyödylliseksi.

Wu Zetian saapui Tang-suvun keisari Taizongin palatsiin vuonna 638, vain 14-vuotiaana, keisarin jalkavaimoksi. Keisari oli noin 40-vuotias.

Kun keisari kuoli pitkään sairastettuaan, Wu Zetian suljettiin ajan tavan mukaan buddhalaiseen luostariin, missä hänen odotettiin viettävän loppuelämänsä. Wu Zetian ei kuitenkaan aikonut alistua hänelle varattuun kohtaloon. Siksi hän oli luonut läheiset suhteet keisarin perilliseen jo hyvissä ajoin ennen keisarin kuolemaa. Uusi keisari kutsuikin Wu Zetianin pian takaisin palatsiin. Wu Zetianista tuli taas keisarin jalkavaimo, mutta tällä kertaa hän tähtäsi korkeammalle.

Wu Zetian onnistui syrjäyttämään kilpailevat vaimot, ja vuonna 655 hän nousi keisarinnaksi. Koska keisari oli sairaalloinen ja luonteeltaan heikko, Wu Zetian näki tilaisuuden ryhtyä itse Kiinan hallitsijaksi.

Seuraavaksi Wu Zetian kävi käsiksi valtiomiehiin, jotka olivat palvelleet edellistä keisaria ja vastustivat Wu Zetianin valtaa. Viidessä vuodessa keisarinna karkotti tai teloitti kaikki jotka vastustivat häntä julkisesti.

Koska keisari ei kyennyt hoitamaan valtion asioita ja luotti Wu Zetianiin, hänestä tuli Kiinan todellinen hallitsija. Wu Zetian jatkoi vihamiestensä jäljittämistä ja tuhoamista, ja onnistui näin säilyttämään valtansa. Hän oli myös taitava löytämään itselleen uskollisia liittolaisia.

600-luvun Kiinassa ei ollut mitenkään tavatonta, että keisarit teloittivat tai karkottivat korkea-arvoisia virkamiehiä, mutta Wu Zetian oli poikkeuksellisen järjestelmällinen ja armoton. Hän saavutti lopulta koko hovin kunnioituksen, missä oli luultavasti myös aimo annos pelkoa. Näin jatkui 23 vuotta, kunnes keisari kuoli.

Nousu viralliseksi hallitsijaksi

Wu Zetianin vanhimmasta pojasta Li Xianista tuli nyt keisari. Vaikka keisari itse oli heikko ja hallitsemaan kykenemätön kuten isänsä, Wu Zetian tunnisti poikansa vaimon vaaralliseksi kilpailijaksi, joka pyrkisi hallitsemaan miehensä kautta.

Wu Zetian hallitsi lyhyen aikaa poikansa nimissä, mutta katsoi lopulta parhaaksi hankkiutua hänestä eroon ja karkotti poikansa.

Nyt valtaistuimelle nousi Wu Zetianin toinen poika, jota Wu Zetian pystyi ohjailemaan häiriöttä. Wu Zetian ei enää hallinnut taustalta, vaan alkoi päättää valtakunnan asioista täysin avoimesti. Poikaansa hän piti käytännössä vankina, eikä sallinut hänen osallistua päätöksentekoon tai olla läsnä virallisissa tilaisuuksissa.

Tämä suututti Tang-suvun merkkihenkilöt. He nousivat kapinaan, joka sai aluksi kannatusta kansalta. Hovissa Wu Zetianille yritettiin ehdottaa vallasta luopumista, jonka jälkeen kapinan vakuutettiin loppuvan itsestään. Keisarinna reagoi suositukseen teloittamalla tai karkottamalla röyhkeät virkamiehet. Sitten hän lähetti armeijan pistämään kapinalliset kuriin, ja hänelle uskolliset joukot murskasivat kapinan nopeasti. Wu Zetianin asemasta tuli horjumaton.

Vuonna 690 Wu Zetian julisti itsensä Kiinan hallitsijaksi. Kiinassa naisilta oli kielletty hallitsijan asema, mutta Wu Zetian oli kasvattanut valtaansa niin pitkään ja suunnitelmallisesti, että kukaan ei pystynyt enää estämään häntä. Hän oli tuolloin 65-vuotias.

Wu Zetian hallitsi vielä 15 vuotta omissa nimissään. Alkuvaiheessa hänen valtaansa turvasi salainen poliisi, joka jäljitti ilmiantojen perusteella keisarinnan vihollisia. Kiinni saatujen julma kohtelu sai vastustajat hiljenemään.

Sotilaallinen vallannäyttö

Tiibetin valtakunta oli vaarallinen Kiinan naapuri, joka pyrki hankkimaan lisää alueita Kiinan kustannuksella. Vuonna 692 Wu Zetian määräsi hyökkäyksen Tiibetin valtakuntaa vastaan, saadakseen takaisin Tiibetin aiemmin valtaamia alueita. Yhteenotto sai Tiibetin joukot perääntymään. Hyökkäys oli tärkeä Wu Zetianin kannalta, sillä hän oli osoittanut pystyvänsä käyttämään myös sotilaallista voimaa ja suojelemaan valtakuntaa ulkopuolisilta.

Tilanne Tiibetin kanssa oli silti koko ajan rauhaton, ja raja-alueet vaativat jatkuvaa sotilaallista läsnäoloa. Wu Zetian oli kuitenkin taitava poliitikko, ja hän onnistui luomaan hyvät suhteet Tiibetin kuninkaallisiin. Näin tilanne Tiibetin kanssa vakiintui.

Vaikka hän ei kaihtanut väkivaltaa turvatakseen asemansa hovissa, ulkopolitiikassa Wu Zetian hyödynsi myös rauhanomaisia keinoja.

Kuolema

Vuonna 698 Wu Zetian kutsui karkotetun poikansa Li Xianin takaisin hoviin. Tämä johtui luultavasti enemmän poliittisista syistä kuin kiintymyksestä.

Päätös osoittautui virheeksi. Johtavat virkamiehet ja armeijan upseerit hyödynsivät keisarinnan heikkenevää terveyttä ja alkoivat juonitella keskenään. Vuonna 705 he valtasivat palatsin ja pakottivat Wu Zetianin luopumaan vallasta. Uudeksi hallitsijaksi he nostivat Li Xianin.

Li Xian onnistui säilyttämään vallan viiden vuoden ajan ja kuoli sitten äkillisesti. Wu Zetian kuoli samana vuonna.

Wu Zetian hallitsijana

Wu Zetian hallitsi Kiinaa yhteensä 45 vuotta, joista 15 vuotta virallisena hallitsijana. Hallituskautensa aikana hän uudisti hallintoa ja muutti käytäntöjä, niin että hovissa ja armeijassa saattoi edetä omien ansioiden eikä enää syntyperän ansiosta. Tämä olikin poliittisesti viisasta, sillä näin hän hankki ympärilleen kiitollisia ja pystyviä, mutta alhaista syntyperää olevia liittolaisia. Kun sitä vastoin ylhäiset vihasivat Wu Zetiania, koska hän oli noussut hallitsijaksi noudattamatta heidän sääntöjään.

Wu Zetian suosi kirjailijoita ja tutkijoita. Hän mm. teetti kuuluisien naisten elämäkertoja. Erityisen kiinnostunut hän oli naisista, jotka olivat vaikuttaneet politiikkaan, kulttuuriin ja yhteiskuntaan. Tämä ei johtunut ainoastaan kiinnostuksesta historiaan, sillä Wu Zetian vahvisti myös omaa asemaansa voidessaan osoittaa, että naiset olivat ennenkin menestyneet politiikassa ja hallinneet hyvin.

Wu Zetianilla on maine armottomana ja jopa julmana hallitsijana. Ei ole kuitenkaan varmuutta siitä, mikä hänestä kerrottu on totta ja mikä naisvihan tai kateuden vuoksi keksittyä propagandaa. Hänen valtaan nousunsa on raivostuttanut lukemattomia miehiä, ja tämä näkyy edelleen siinä että hänen 45-vuotisesta valtakaudestaan on saatavilla tietoa lähinnä negatiivista asioista.

Wu Zetiania on usein käytetty esimerkkinä siitä, miten huonosti käy kun naisella on valtaa. Huonosti kylläkin kävi lähinnä hänen vastustajilleen. Tavallisen kansan elämä oli jokseenkin rauhallista, eikä hovin sisäinen valtataistelu vaikuttanut enemmistön elämään. Moni vastustajakin olisi päässyt vähemmällä, jos olisi vain kiltisti hyväksynyt naishallitsijan.