Babatha

Babatha oli Rooman valtakunnan aikana elänyt juutalaisnainen ja varakas maanomistaja. Hänen jälkeensä jättämät asiakirjat ovat arvokas tietolähde historiantutkimukselle.

Babatha (n. 104 – 132 jaa) eli Rooman provinssissa, nykyisen Israelin ja Jordanian alueella. Babathan arkiston ansiosta historioitsijat ovat päässeet tutustumaan roomalaiseen hallinto- ja oikeusjärjestelmään sekä juutalaisväestön elämään.

Hänen liiketoimia ja oikeuskiistoja koskevat asiakirjansa löydettiin luolasta vuonna 1960. Arkeologit arvioivat että Babatha oli mahdollisesti paennut Bar Kokhban kapinaa kyseiseen luolaan, piilottanut asiakirjat ja kuollut noutamatta niitä.

Babathan omaisuus

Vanhin Babathaan liittyvä asiakirja on lahjakirja, missä hänen isänsä lahjoitti hänen äidilleen useita taatelipalmutarhoja, jotka Babatha todennäköisesti peri vanhempiensa kuoltua.

Babatha meni naimisiin ja miehensä kuoltua avioitui uudelleen, tällä kertaa miehen kanssa jolla oli jo vaimo. Moniavioisuus oli tuolloin tavallista juutalaisten keskuudessa.

Babatha lahjoitti avioliittoon 400 denaaria myötäjäisinä. Avioliittosopimuksesta selviää, että avioliiton myötä Babatha otti vastuulleen uuden aviomiehensä velat.

Yksi löydetyistä asiakirjoista oli velkakirja, jossa Babatha myönsi miehelleen korottoman lainan. Selvästikin Babatha säilytti oikeuden omaisuuteensa myös avioliitossa.

Perintöriidat

Miehensä kuoltua velkojaan maksamatta, Babatha joutui neuvottelemaan ja riitelemään niin velkojien kuin muiden perillisten kanssa perinnöstä. Asiakirjat auttoivat häntä todistamaan, mikä osa omaisuudesta kuului hänelle.

Babathan tiedetään joutuneen oikeuskiistaan kuolleen miehensä perinnöstä toisen vaimon kanssa vuonna 131. Miehen veljenpojat vaativat myös osuutta itselleen.

Oikeudessa veljenpoikia edusti Rooman ylhäisöön kuuluva nainen nimeltä Julia Crispina. Oikeuskiistan tiimellyksessä Babatha haastoi myös Julia Crispinan oikeuteen, tämän ylhäisestä asemasta piittaamatta.

Sukuriidan lopputulos ei ole tiedossa.

Huoltajuuskiista

Babathan joutui myöhemmin vielä huoltajuuskiistaan pojalleen määrättyjen holhoojien kanssa. Babatha vaati enemmän elatusapua poikansa hyväksi.

Asiakirjojen perusteella tiedämme Babathan suunnitelleen, että hän yhdistäisi oman varallisuutensa jäljellä olevaan perintöön, jotta korot voitaisiin käyttää hänen poikansa kasvatukseen.

Babatha oli siis varakas ja käräjöintiin valmis nainen, joka oli hyvin tietoinen oikeuksistaan.