Katharine Graham

Katharine Graham oli The Washington Postin toimitusjohtaja ja myöhemmin pääomistaja. Hän johti Watergate-skandaalin paljastamista, joka lopulta sai presidentti Nixonin eroamaan vuonna 1974.

Katharine Graham (16.6. 1917 – 17.72001) syntyi varakkaaseen perheeseen New Yorkissa. Hänen äitinsä oli taiteen ystävä ja poliittinen aktivisti, jolla oli merkittäviä ystäviä kuten Marie Curie sekä Eleanor Roosevelt.

Katharine opiskeli Chicagon yliopistossa, josta hän valmistui vuonna 1938. Samana vuonna hän aloitti työskentelyn sanomalehti The Washington Postissa, jonka hänen isänsä oli ostanut vuonna 1933.

Kun Grahamin isän oli aika siirtyä sivuun The Washington Postin johdosta vuonna 1946, tehtävä annettiin Katharine Grahamin miehelle. Katharine pysyi kotona huolehtimassa perheestään, kuten erityisesti varakkaammissa piireissä naisen edellytettiin tekevän.

Avioliitto Philip Grahamin kanssa ei ollut onnellinen. Philip oli mielenterveysongelmista kärsivä alkoholisti, joka vähätteli Katharinea jatkuvasti. Hänellä oli myös sivusuhde, ja Philip uhkaili Katharinea avioerolla, jonka myötä Philip olisi saanut merkittävän osan pariskunnan omaisuudesta. Vuonna 1963 Philip Grahamin sai hermoromahduksen ja teki itsemurhan.

The Washington Post

Miehensä kuoltua Katharine Graham siirtyi The Washington Postin johtoon.

Hänellä oli aluksi vaikeuksia luottaa itseensä, sillä miesvaltaisessa ympäristössä häneen suhtauduttiin vihamielisti. Aviomiehen pitkään harjoittama mitätöinti ja henkinen väkivalta olivat vieneet häneltä itseluottamuksen.

Yhteydet naisasialiikkeeseen kuitenkin toivat hänelle itsevarmuutta, ja hän alkoi edistää sukupuolten tasa-arvoa johtamassaan lehdessä.

Watergate-skandaali

Vuonna 1972 havaittiin murto demokraattisen puolueen Watergate-päämajaan, missä murtautujat yrittivät salakuunnella ja varastaa tietoja demokraattien presidentinvaalikampanjasta. Pian paljastui, että murtautujat olivat yhteydessä presidentti Nixoniin, ja hallinto oli pyrkinyt peittelemään todisteita ja häiritsemään tutkintaa.

The Washington Post työskenteli pitkään tutkiakseen skandaalin taustoja. Katharine Grahamin oli tehtävä vaikea päätös, julkaistaanko The Washington Postissa lehtijuttuja aiheesta, mikä suututtaisi vallanpitäjät ja hankkisi The Washington Postille vaikutusvaltaisia vihollisia. Nixonin oikeusministeri varoitti erästä The Washington Postin toimittajaa: "Katie Grahamin tissit joutuvat isoon ja paksuun puristimeen, jos se (lehtijuttu) julkaistaan."

Philip Grahamin aikana lehti oli huolehtinut hyvistä suhteista poliitikkoihin, mutta Katharine arvosti riippumatonta journalismia. The Washington Post julkaisi Watergate-jutut, vaikka se merkitsi oikeudellista, poliittista ja taloudellista riskiä.

Lehdistö hankki Watergate-skandaalille niin paljon huomiota, että kongressi ja oikeuslaitos käynnistivät laajan tutkinnan asiasta. Lopulta presidentti Nixon joutui eroamaan skandaalin vuoksi vuonna 1974. Hänen avustajiaan tuomittiin oikeudessa.

Vaikka aluksi riski oli suuri, lehden tilaajamäärät ja mainostulot kasvoivat Watergate-paljastusten jälkeen. The Washington Post näytti myös esimerkkiä muille lehdille ja paransi tutkivan journalismin asemaa Yhdysvalloissa.

Skandaalin jälkeen

Katharine Graham teki The Washington Postista yhden Yhdysvaltojen johtavista sanomalehdistä ja Post tuli tunnetuksi aggressiivisesta, tutkivasta journalismista. Hän laajensi liiketoimintaa, tuki suuria journalistisia projekteja ja uudisti johtamista, mikä teki The Washington Postista riippumattoman ja vaikutusvaltaisen median.

Nykyään lehden linja on muuttunut uuden omistajan myötä.

Katharine Grahamin aikana The Washington Post Company nousi Fortune 500 ‑listalle, joka on lista Yhdysvaltojen suurimmista yrityksistä liikevaihdon mukaan.

Vuonna 1998 Katharine Graham sai Pulitzer-palkinnon elämäkertateoksestaan ​​Personal History (1997).