Margaret Knight

Margaret Knight oli tuottelias yhdysvaltalainen keksijä, joka hankki uransa aikana yhteensä 30 patenttia.

Margaret Knight (14.2.1838 – 12.10.1914) syntyi Yorkissa, Mainessa. Isän kuoltua perhe eli köyhyydessä, ja Margaret Knight joutui tehdastyöhön vain 12-vuotiaana.

Keksijänura alkaa

Tehtaalla Knight näki eräänä päivänä onnettomuuden, kun kutomakoneesta irtosi kappale, joka haavoitti yhtä tehtaan työntekijöistä. Knight ymmärsi heti että onnettomuus olisi ollut estettävissä, joten hän suunnitteli koneeseen turvalaitteen, joka suojaisi työntekijöitä jatkossa. Pian Knightin turvalaite otettiin käyttöön koko maassa.

Knight itse ei tästä hyötynyt vähääkään, sillä kouluttamattomana teinityttönä hänen ei ollut mitenkään mahdollista saada tietoa patenttijärjestelmän olemassaolosta. Joten tehtaiden omistajat hyödynsivät turvalaitetta maksamatta Knightille mitään korvausta.

Knight joutui pian luopumaan tehdastyöstä terveysongelmien vuoksi. Seuraavat vuodet hän työskenteli useilla eri aloilla, mistä sattui töitä saamaan.

Ensimmäinen patentti

Vuoteen 1870 mennessä Knight oli oppinut patentoinnin tärkeyden ja haki patenttia kehittelemälleen paperipussikoneelle. Silloin paljastui ikävä yllätys. Mies nimeltä Charles Annan oli seurannut Knightin suunnittelutyötä ja hän oli nähnyt tilaisuuden varastaa Knightin keksintö. Annan oli jo patentoinut paperipussikoneen omiin nimiinsä, kun Knight haki patenttia.

Knight vei jutun oikeuteen. Annan yritti kumota Knightin omistusoikeuden vetoamalla siihen, että nainen ei olisi pystynyt keksimään niin monimutkaista laitetta. Knight oli kuitenkin dokumentoinut työnsä huolellisesti ja pystyi todistamaan omistusoikeutensa. Patentti annettiin Knightille, ensimmäisenä monista joita hän tulisi elämänsä aikana hankkimaan.

Knight tienasi yhteensä 25 000 dollaria paperipussikoneensa tekijänoikeusmaksuja. Hänen onnekseen vuonna 1848 voimaan tullut laki mahdollisti sen, että nainenkin voi laillisesti omistaa keksintönsä patentin ja pitää keksintönsä tuottamat tulot (kts. Naisten patentit).

Knight suunnitteli ja patentoi lisää keksintöjä 1880- ja 1890-luvulla, esim. laitteita kenkätehtaisiin sekä moottoreita ja moottoreiden komponentteja.

Keksintöjensä ansiosta Knight pääsi irti lapsena kokemastaan äärimmäisestä köyhyydestä, mutta rikasta hänestä ei koskaan tullut. Hän piti kuitenkin tärkeämpänä tehdä tutkimustyötä ja luoda uusia keksintöjä kuin keskittyä liiketoimintaan.

Knightille myönnettiin yhteensä 30 patenttia ja lisäksi hän teki useita keksintöjä, joita hän ei patentoinut.

Knight pääsi National Inventors Hall of Fameen vuonna 2006.

Naiskeksijöiden tienraivaaja

1800-luvulla ajatus naisista keksijöinä oli ihmisille vieras, ja naiskeksijä kohtasi syrjintää ja vähättelyä. Miehet kyseenalaistivat täysin avoimesti naisten kyvyn tehdä tutkimustyötä tai luoda uusia keksintöjä.

Syrjinnän välttääkseen moni naiskeksijä salasi sukupuolensa, mitä Knight ei koskaan tehnyt. Toki hän oli sikäli edullisessa asemassa että hänellä ei ollut isää tai aviomiestä painostamassa häntä pois naiselle sopimattomista puuhista. Hän ei myöskään kuulunut yläluokkaan, joka paheksui ankarasti naisen työntekoa.

Margaret Knightista tuli elämänsä loppupuolella naisille tärkeä esimerkki johon vedota, kun naisten henkisten kykyjen olemassaoloa epäiltiin.

Kyseenalaistaminen ei toki loppunut vielä 1900-luvullakaan, mutta nyt naiset olivat alkaneet taistella mitätöintiä vastaan järjestelmällisesti.