Truus Oversteegen

Truus Oversteegen oli hollantilainen vastarintataistelija toisessa maailmansodassa.

Truus Oversteegen (29.8.1923 – 18.6.2016) oli 16-vuotias, kun natsi-Saksa miehitti Hollannin. Hän liittyi vastarintaliikkeeseen, samoin kuin sisarensa Freddie Oversteegen.

Aluksi he toimivat viestinviejinä ja auttoivat juutalaisia piileskelemään ja pakenemaan. Myöhemmin he osallistuivat aseellisiin iskuihin saksalaisia miehittäjiä vastaan.

Siskokset houkuttelivat usein pahaa-aavistamattomia saksalaissotilaita mukaansa esimerkiksi kävelylle. Kun saavuttiin syrjäiseen paikkaan, he ampuivat nämä hengiltä. Joskus muut vastarintaliikkeen jäsenet olivat mukana väijytyksessä, joskus he toimivat yksin.

Polkupyörä oli hyödyllinen kulkuväline vastarintaliikkeen taistelijoille, sillä pyöräilevät nuoret naiset eivät herättäneet epäilyksiä saksalaissotilaissa. Oversteegenin siskoksilla oli ase mukanaan, ja sopivan tilaisuuden tullen he ampuivat vihollissotilaat ja pakenivat polkupyörällä.

Siskokset osallistuivat myös sabotaaseihin, kuten rautateiden ja siltojen pommituksiin, joiden tarkoitus oli vaikeuttaa saksalaisten liikkumista.

Ei ole tarkkaa tietoa, kuinka monta vihollissotilasta siskokset tappoivat, mutta psykologinen vaikutus vihollissotilaisiin oli merkittävä. He eivät voineet rentoutua edes siviilien keskellä, vaan joutuivat jatkuvasti pelkäämään väijytyksiä, joiden tekijöitä oli hyvin vaikeaa löytää.

Yksi Truus Oversteegenin taistelutovereista oli Hannie Schaft. Kun Schatf jäi kiinni ja vietiin kuulusteltavaksi, Truus Oversteegen yritti vapauttaa hänet natsien kynsistä. Yritys kuitenkin epäonnistui, ja Schaft teloitettiin.

Truus Oversteegen oli mukana vastarintaliikkeessä viisi vuotta, kunnes sota päättyi toukokuussa 1945. Hän oli tuolloin 21-vuotias.

Ura taiteilijana

Sodan jälkeen Truus Oversteegen ryhtyi kuvanveistäjäksi. Sota-aika oli jättänyt häneen lähtemättömät jäljet, ja teoksissaan hän kuvasi sodan kokemuksia, mutta myös vapautta ja toivoa.

Hän sai sai neljä lasta, joista vanhimman hän nimesi Hannie Schaftin mukaan, kunnioittaakseen tämän muistoa. Myös yksi hänen tunnetuimmista teoksistaan, Vrouw in het Verzet, esittää Hannie Schaftia. Veistos sijaitsee Haarlemissa, Hollannissa.

Toinen kuuluisa veistos on nimeltään Steen van de miljoenen tranen (Miljoonien kyynelten kivi), joka symboloi sodan tuhoamia ihmisiä.

Vuonna 1982 Truus Oversteegen kirjoitti kirjan kokemuksistaan vastarintataistelijana, engl. Not Then, Not Now, Not Ever.