Matilda-ilmiö

Matilda-ilmiö tarkoittaa pyrkimystä häivyttää naisten saavutukset ja antaa kunnia miehille. Alkujaan termi tarkoitti nimenomaan naisten saavutuksia tieteen alalla tai keksijöinä, nykyään sillä voidaan viitata myös esimerkiksi taiteilijoihin tai kirjailijoihin.

Matilda-ilmiö on nimetty aktivisti Matilda Joslyn Gagen mukaan. Vuonna 1870 Gage kirjoitti pamfletin nimeltä Woman as Inventor, jossa hän tuomitsi ajatuksen, että naisilta puuttui kekseliäisyyttä ja tieteellistä lahjakkuutta. 1800-luvullakin oli siis saatavilla tietoa naisten saavutuksista menneillä vuosisadoilla ja -tuhansilla. Tieto vain päätettiin sivuuttaa, kuten tehdään nykyäänkin.

Vuonna 1993 Margaret Rossiter lanseerasi käsitteen Matilda-ilmiö, huomattuaan tutkimustyötä tehdessään miten yleistä oli, että naisten saavutuksia kirjattiin jatkuvasti miesten nimiin tai naiset jätettiin huomiotta.

Syyt ilmiön takana

Matilda-ilmiötä on selitetty esimerkiksi sillä että naisilta oli pitkään kielletty pääsy opiskelemaan, eikä heillä näin ollen ollut mahdollisuutta saavuttaa mitään tieteen alalla.

Usein kävi niinkin että nainen työskenteli miehensä apuna tai kokonaan yksin, mutta kunnia valmiista työstä meni aviomiehelle. Joskus näin tapahtui yhteisestä sopimuksesta, joskus mies yksinkertaisesti väitti vaimonsa töitä omikseen.

Oma vaikutuksensa on epäilemättä myös huolella rakennetulla miesnero-myytillä. Jos keksijä tai taiteilija ei sovi tähän narratiiviin, hänet yksinkertaisesti sivuutetaan. Hän ei pääse oppikirjoihin, hänelle ei myönnetä palkintoja eikä hänestä tehdä elokuvia. Suuri yleisö ei koskaan kuule hänestä.

Matilda-ilmiö nykyään

Nykypäivänä naisten syrjiminen näkyy tutkimusten mukaan esimerkiksi niin että naispuolisia tutkijoita siteerataan harvemmin kuin miehiä, ja media kutsuu useammin miehiä antamaan asiantuntijalausuntoja.

Tietokirjallisuudessa mieskirjailijat viittaavat huomattavasti useammin mieskirjailijoiden ja -tutkijoiden teksteihin kuin naisten. Näin miehille muodostuu asiantuntijuuden sädekehä. Naisten puolestaan on hyvin vaikeaa päästä esiin, vaikka heidän asiantuntemuksensa olisi jopa parempi.

Arvostetut palkinnot myönnetään huomattavasti useammin miehille kuin naisille. Vuoteen 2025 mennessä Nobelin palkinto on myönnetty yhteensä 995 kertaa. Naiselle palkinto on myönnetty vain 68 kertaa. Esimerkiksi Lise Meitner oli ehdolla 49 kertaa, eikä koskaan saanut palkintoa.

On myös tutkittu, että esitellessään puhujia esimerkiksi seminaareissa tai haastattelussa, erityisesti miehet usein jättävät puhujan tittelin pois (esim. tohtori), jos puhuja on nainen. Tässä näkyy pyrkimys häivyttää naisten saavutuksia jopa siinä tilanteessa, kun naisen saavutukset ovat syy siihen, että hänet kutsutaan esiintymislavalle.

Matilda-ilmiön jalkoihin jääneitä naisia

Alla on lista naisista, joiden työn tulokset on kirjattu miesten nimiin. He eivät kuitenkaan ole siinä mielessä Matilda-ilmiön uhreja, että he ovat saaneet lopulta tunnustusta. Useimmat heistä tosin ehtivät kuolla ennen sitä. Matilda-ilmiön uhreja on epäilemättä paljon lisää, emmekä vielä tiedä heidän nimiään tai saavutuksiaan.

Tutkijat kuitenkin tekevät jatkuvasti töitä heidän löytämisekseen. Mainittakoon että nämä tutkijat ovat lähes yksinomaan naisia.

Eunice Foote oli tutkija joka tunnisti kasvihuoneilmiön. Kunnia keksinnöstä meni miehelle nimeltä John Tyndall.

Sybilla Masters keksi myllyn maissin käsittelyyn. Patentti annettiin hänen aviomiehelleen.

Lise Meitner tunnisti ilmiön, joka johti ydinvoiman kehittämiseen. Nobelin palkinto ja kunnia keksinnöstä meni hänen tutkijakumppanilleen Otto Hahnille.

Lizzie Magie loi Monopoli-pelin ensimmäisen version. Mies nimeltä Charles Darrow kopioi idean ja myi sen omanaan.

Alice Ball löysi hoitokeinon lepraan, mutta kuoli pian sen jälkeen. Arthur Dean varasti Ballin tutkimustulokset ja nimesi hoitokeinon itsensä mukaan.

Florence Parpart kehitti sähköjääkaapin. Patenttihakemuksessa ensisijaiseksi keksijäksi nimettiin hänen aviomiehensä.